Konekivääripesäke

Katetussa suojassa Maxim M/09 konekivääri.  Pesäkkeen edusta on miinoitettu ja suojattu piikkilankaesteellä.

Miinoituksena on hyppymiina, putkimiina, telamiinat, latumiina, halko ja miinoitettu halko.
Konekiväärit olivat erityisesti Talvisodassa puolustuksen runko heikon tykistön takia. Siksi vihollinen pyrki saamaan pois pelistä tulivalmistelussa ja mm. ajamalla panssarivaunu pesäkkeen eteen. Usein saattoi konekiväärien tuhoutuminen johtaa koko puolustuksen luhistumiseen. Toisaalta konekiväärit olivat erittäin tehokkaita jalkaväen hyökkäysten torjunnassa. On kerrottu karmaisevia tarinoita verihuuruisista ruumiskasoista konekivääriaseman edessä.

Konekivääreille oli yleensä vara- ja vaihtoasemat. Miten siirtyminen niihin onnistui, onkin sitten toinen juttu.

Kerran ryssä oli sivustassamme hyökkäämässä. Oli sellainen paikka, että suo oli välissä. Oikealla sivustalla oli kukkula, jonka päällä meillä oli konekivääri. Joka ainut päivä ryssä tuli siitä nevan yli. Konekivääri suolasi siihen jatkuvasti kaikki. Ajattelin, että kyllä sota on todellakin mieletöntä meininkiä. Kovaa "Uraa, uraa" huudettiin ja tultiin suoraan kuolemaan. Kerran ne koettivat tulla tankillakin, mutta se painui suohon.